Mielinen

Normaalisti äänestän. Tosin tällä kertaa jäänee väliin, koska en oikein jaksa. Oikeastaan tajusin koko homman vasta postissa, kun kävin hakemassa paketillisen öljystä valmistettua musiikkinautintoa. Siellähän olivat. Joku ilmeisesti kerjäsi myös rahaa johonkin. En huomannut että mihin, lienen tulossa tai olen jo: kylmä paskiainen. Mutta äänestää pitäisi. Ihan siksi että kaikki lasketaan, ja ehkä, ehkä kusipäisyyden vesivaaka on hieman enemmän vähemmän kallistunut (vaiko enemmän itseasiassa) vasemmalle. Eipä sillä, numeroitahan noihin lappuihin ei sinällään kannata laittaa.

Toisinaan olen rustaillut niihin vaginan. Vaiko emättimen? Joskus joku tuttava sanoo leikkisästi että billu. Joskus olen kai piirtänyt myös peniksen, ja sitten yhden hapsiaisen näköisen otuksen. Semmoisen jolla on isot silmät ja paljon karvaa. En tiedä kenelle se ääni on mennyt. Enkä oikein tiedä mitä noihin lappuihin pitäisi oikeaoppisesti laittaa. Onkohan vagina (tai emätin tai billu), liian leimaava? Tietynlainen symbolistinen arvo sillä kuitenkin tässä kulttuurissa on, joka yleensä väärin tulkittaneen. Penis on miusta tylsä, koska itselläni on sellainen. Voisin koittaa lehmää, mutta viimeksi kun koitin sellaista piirtää sain korventavaa kritiikkiä.

Se miksi minä mietin näitä asioita, on luultavasti yhtä merkityksellistä kuin joidenkin ihmisten harrastama numeroiden pyörittely ja arpominen. Pitkällä tähtäimellä kannattavin juttu olisi luultavasti etsiä sellainen torakka, joka pärjäisi kaikille muille tappeluksessa. Henkilökohtaisesti uskon, että suomalainen kunnallispolitiikka on melko mädännäistä, ainakin näissä provinsseissa joissa tulee asuttua. Muutos on kohtuullisen hidasta, ja tuskin näillä leveysasteilla enää aletaan juurikaan sosialisoimaan yksityistä omaisuutta. Luulen, että on mahdollista saada toki yksittäinen homoista ja lapsiperheistä pikkaisen enemmän pitävä ihminen eteenpäin. Joten suosittelen että joku sitäkin yrittää, oma mielenkiintoni loppuu usein kesken.

Mielenkiinnolla tosin odotan minkälainen äänestysprosentti näissä vaaleissa on. Veikkaan, että pian saadaan ikäraja painettua tuonne 16-vuoteen. Sitten toivottavasti nähdään sellaisia vaalilupauksia joita minäkin kannatan, kuten merkkaripussin hinnan alentaminen vuoden 89 tasolle, ja ajokortin myöntämisikärajan laskeminen tonne 14 paikkeille.

jos juo kahdella pillillä, niin tavaraa tulee kaksi kertaa nopsemmin mutta suuhun mahtuu ihan yhtäpaljon.

Pieniä huomioita:

- Rukoilijasirkat ei sano ‘Hurrrrrr!”

- Löin pääni kissan paskaan ja se sattuu.

- Vielä tunti siihen että saa kaljaa.

Mietin kaksi kertaa että minkä otsikon ja minkä sisällön sitä voisi. Päädyin tuohon otsikkoon, ja tähän lainaukseen:

“Kriisiapua saatavilla Kauhajoella sekä netissä”

Hei hei kesä. Ensi vuonna uudestaan.

Puhutaanko hieman symbolismista? Puhutaan vaan, nimittäin käänteis-sellaisesta. Itse koen aiheen merkittäväksi ja mukavaksi, joten teidänkin täytyy. Symbolit, kuvatukset ja sen sellaiset siis.

Olen koko tietoisen ikäni varmaankin pukeutunut tietyllä lailla. Oli se sitten symbolismia tai ei, niin tietynlaisia garmentteja, jotka paremmin ehkä olisivat sopineet työpajalle tai muualle, on päällä ollut lähes aina. Ketjuja sellaista roinaa. Tuo nyt ei sinällään ole symbolismia, kertoo ehkä enemmänkin siitä että minulla on vaikeuksia pitää muutoin avaimia mukana.

Mutta tämä lienee tuttu aika monelle:

Kyseessä on siis pääkallo, tarkemmin sanottuna 33 panssaridivisioonan tunnus. Saksalaisen toki.

Tämäkin lienee melkoisen tuttu:

Kuten nimikin sanoo, kyseessä on jalkapallojoukkueen paita. Fanipaita tosin, virallinen logo ei tosin ole yhtä “hieno”. Symbolismia? Kyllä vain jo ihan siksi että St. Paulin joukkueen pelipaidat ovat ruskeita, mikä on perinteisesti sotaisassa mielessä yhdistetty saksalaisiin sotamiehiin. Ymmärtääkseni SS-joukkoihin jopa. Ei liene suuri yllätys, että FC St. Pauli on vasemmiston, anarkistien ja punkkareiden suosima joukkue. Pidän suuresti tästä kontrastista.

Hieman vastaava esimerkki on punk-orkesteri Anti-Flagin tietynlainen toistuva tunnus:

Tuo lippu siis, joka yllättäen muistuttaa väärinpäin käännettyä yhdysvaltain lippua. Tosin tässä tapauksessa teesinä ei yhtyeen mukaan ole niinkään yhdysvaltojen vastaisuus, kuin sodan vastaisuus. Sinällään toimiva ja tiedostava teko, yhdysvalloissa ollaan käsittääkseni oltu huolissaan siitä, että heidän lippunsa yhdistetään ihmisten hengettömäksi tekemiseen melkoisen usein (näin kertoi televisio-ohjelma). Ei liene ihan perusteetonta.

Vaan tosiaan, oli tässä tietynlainen loppukaneettikin. Tietynlaisen symbolismin käyttö kun tekee ihmisistä vaan ihan helvetin tyhmiä kusipäitä.

Herrasta on lisää tietoa vaikkapa täällä. Ihmisille, jotka minut ovat tunteneet hetken aikaa, ei tulne yllätyksenä että pidän ruoanlaitosta. Mutta pidän minä myös sen syömisestä, ja ruokaan liittyy vielä eräs asia jonka herra Bourdain on minulle opettanut: pidän näemmä myös toisten ruokailun katsomisesta.

Bourdainista voi olla montaa mieltä, ja epäilemättä hänen tyylinsä osaa ärsyttää muita. Itselleni hänestä välittyy toisaalta tietynlainen aitous, oli se sitten vaikka fuck-sanan käyttö, ja toisaalta taas tyylitaju. Bourdainin no reservationsia on vaan hauska katsoa, varsinkin kun tiedostaa ettei herra itse ole ohjelmansa polttopisteessä.

Siisti sälli jokatapauksessa. Vihaa kasvissyöjiä (jollainen itse siis olen), tykkää Ramonesista ja vanhasta punkista. Mikä tärkeimpänä: vihaa Abbaa. Mitä tuossa on semmoista mistä ei voisi pitää?

Lensin eilen sitten baarista pihalle. Ei siinä, henkilökunta toimi ihan oikein tavallaan, kun itsehän puolivallattoman kommentin suustani päästin. Vaan lavastetuksi tulin, vitun löysähousunuorison toimesta, että sikäli voisi kismittää. Oikeuden tajuni oli ihan kohdillaan, harkintakykyni sen sijaan petti. Vaan hälläkö väliä, tuli käytyä puolivuosittain baarireissu silti läpi.

Ei muuten kantsi, kotona päihteily kantsii enempi. Ja sitähän tässä tehdään, pitsantuotantopalvelujen aukeamista odotellessa. Mulla on nälkä.

Tuolta jokin mielenhäiriö iski, as usual.

En ihmeempiä, täytyy todeta. Kunhan yleisesti eksistoin mm. Lyhyesti Joensuussa kuuntelemassa iloista rokkia, sekä hunnien maassa juomassa pilsneriä. Pilsneri on hyvää, ajoittain parempaa kuin vesi. Olen rajallisesti huomioinut kaiken kummallisen hömpötyksen, kuten rakkaan pyyministerimme mielipiteet siitä Miten Tulee Asua. Mistä tulee lähinnä mieleen tuulipukuni, jonka olen hukannut. Se oli pääasiassa sininen, mutta oli siinä jotain punaisenomaistakin väriä, pinkki tai violetti, Pinkerton tai Taavetti.

Kommentoitavaa tässä maailmantilassa on paljon. Tosi paljon, itseasiassa. Ihan niin paljon, että ne käsittääkseni mielellään haluaisivat pitää niin sanotuista ‘blogaajista’ kirjaa. En oikein ymmärrä, mutta enpä toisaalta ole blogaajakaan, ennemmin ihminen jonkin sorttinen kai, ken lie nisäkkäisiin luetaan. Onhan minulla nännitkin toki, ja niiden ympärillä muutama karva.

Yleisesti ottaen on aika huutaa taas vastaan vallitsevaa tilaa, järjestystä, ja törmäyttää itsensä taas jonkin kanssa vastakkain, ja katsoa kuinka pieneksi se asia menee. Tähän voi melkein lisätä minkä vain Vanhasen tai Urpilaisen mielipiteen, mitä luultavammin olen sitä vastaan. Tai ainakin pitäisi olla, mikäli en ole niin olen toivottavasti sammunut.

Olen dokaillut muuten myös, vähentänyt tosin nyt huomattavissa määrin. Alettiin (juu, meitä on kaksi, ei täällä mutta fyysisessä omassa kodossa) urheilemaan taasen. Pitää urheilla että jaksaa, kuulkaas sitä! Siksi vaihdoinkin tuon äkx X 12 paketin pääasiassa kahteen pulloon: viinaa. Että jaksaa olla taas töissä, joita muuten tein vieläkin.

Kerro mulle veli Vanhanen, kerro mulle kuin mun pitää olla. Kerro mulle poliisi, oi kerro mulle mitä saan tehdä. Paitsi niin, ei ole sekään auktoriteetti, se tekee rikkomuksia huumeiden parissa. Täällä ollaan taas, ja lujaa mennään. Läpi seinän.